Psalmit 116

¹Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni;

²sillä hän on kallistanut korvansa minun puoleeni, ja minä huudan häntä avuksi kaiken elinaikani.

³Kuoleman paulat piirittivät minut, tuonelan ahdistukset kohtasivat minua; minä jouduin hätään ja murheeseen.

⁴Mutta minä huusin avukseni Herran nimeä: "Oi Herra, pelasta minun sieluni!"

⁵Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias.

⁶Herra varjelee yksinkertaiset; minä olin viheliäinen, mutta hän auttoi minua.

⁷Palaja, sieluni, takaisin lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin.

⁸Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta.

⁹Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa.

¹⁰Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu.

¹¹Minä sanoin hädässäni: "Kaikki ihmiset ovat valhettelijoita".

¹²Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan?

¹³Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä.

¹⁴Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.

¹⁵Kallis on Herran silmissä hänen hurskaittensa kuolema.

¹⁶Oi Herra, minä olen sinun palvelijasi, sinun palvelijasi minä olen, sinun palvelijattaresi poika! Sinä päästit minun siteeni.

¹⁷Sinulle minä uhraan kiitosuhrin ja huudan avukseni Herran nimeä.

¹⁸Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä

¹⁹Herran huoneen esikartanoissa, sinun keskelläsi, Jerusalem. Halleluja!