Psalmit 12

¹Auta, Herra, sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta.

²(12:3) He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin.

³(12:4) Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huulet, kielen, joka kerskuen puhuu,

⁴(12:5) ne, jotka sanovat: "Kielemme voimalla me olemme väkevät; huulemme ovat meidän tukemme; kuka on meille herra?"

⁵(12:6) Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen, sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee".

⁶(12:7) Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.

⁷(12:8) Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta.

⁸(12:9) Yltympäri jumalattomat rehentelevät, kun kataluus pääsee valtaan ihmislasten seassa.