Psalmit 22

¹Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?

²(22:3) Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.

³(22:4) Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.

⁴(22:5) Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.

⁵(22:6) He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.

⁶(22:7) Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.

⁷(22:8) Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:

⁸(22:9) Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt.

⁹(22:10) Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;

¹⁰(22:11) sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.

¹¹(22:12) Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.

¹²(22:13) Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,

¹³(22:14) avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.

¹⁴(22:15) Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.

¹⁵(22:16) Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.

¹⁶(22:17) Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.

¹⁷(22:18) Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;

¹⁸(22:19) he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.

¹⁹(22:20) Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.

²⁰(22:21) Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.

²¹(22:22) Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista - vastaa minulle.

²²(22:23) Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.

²³(22:24) Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.

²⁴(22:25) Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.

²⁵(22:26) Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.

²⁶(22:27) Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.

²⁷(22:28) Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;

²⁸(22:29) sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.

²⁹(22:30) Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.

³⁰(22:31) Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.

³¹(22:32) He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.